Muutosmuotoilun työkalut kehittämisen tukena
Työ- elinkeinoministeriön kansallisessa muotoiluohjelmassa sanottiin vuonna 2013 muotoilun mahdollistavan hyvinvoinnin kasvun epävarmassa maailmassa. Vuonna 2020 se tulee olemaan osa elinkeinoelämän ja julikisensektorin ydinosaamista. Muotoiluajattelua ja -osaamista viedään erialoille ja saadaan aikaan palvelukokonaisuuksia, resurssiviisautta, suoraa liiketoiminnallistahyötyä, ketteryyttä ja ikuista kehittämistä. Muutosmuotoilun työkalut ovat osa uuden työn kulttuuria. Koulutus ei enää määritä osaamista. Vaan innostus ja intohimo, ihmisen aito osaaminen. Osaamisen laajeneminen ja rikastuminen.
Foibekartanossa uuden työn kulttuuri syntyy Foibekartanon vision mukaisesti: "Tämä on se koti, johon tahdon asettua loppuelämäkseni. Onnellisena." Kaikella on merkitys. Kaiken toiminnan on tuettava tätä visiota. Hyvää ja onnellista elämää. Pienillä, suurilla ja jopa mitättömiltä tuntuvilla asioilla.
Esimerkiksi sillä, miten kahvia kaadetaan on suuri merkitys. Onko kahvihetki tuotantolähtöinen palvelukokemus, jossa hoitaja (palveluntuottaja) tuottaa palvelun täysin yksisuuntaisesti potilaalle (asiakkaalle). Nyt on kahviaika. Tässä kahvisi. Juo se. Vai tapahtuuko kahvihetki vuorovaikutuksen kentällä, jossa Hyvän elämän valmentaja (palveluntuottaja) toimii yhdessä samanvertaisena asukkaan, ihmisen (asiakkaan) kanssa. Niin, että itsemääräämisoikeus, valinnat ja aidot arjen kokemukset täyttyvät. Kahvihetkessä ei ole kiire. Kahvihetki on aito vuorovaikutus. Käytä luovuutta.
Näe mahdollisuudet, älä uhkia!
Uudessa palvelutuotannossa, uuden työn kulttuurissa, Foibekartanossa asukkaiden hyvä elämä on aina keskiössä. Elämyksellinen, onnellinen, aito ja kokemuksellinen arki on tavoitteena aina. On aina toimittava siinä hetkessä, olemassa olevilla resursseilla parhaalla mahdollisella tavalla Foibekartanon visiota toteuttaen. Tuottaen hyvää ja onnellista elämää.
Emme ole hoitobisneksessä vaan elämysbisneksessä. Siksi tuotantolähtöinen palveluntuottaminen ei vain onnistu. Hyvän elämän valmentajien työ on ihmisten kodissa. Palvelu jota tuotetaan on asukkaiden, ihmisten arki, joka ikinen päivä. Ihmisten koko elämä. Iso ja tärkeä asia, haastavakin. Mutta on vain pystyttävä näkemään mahdollisuudet uhkien sijasta. Ja mahdollisuuksia on lukemattomia. Tavoitteena tuottaa asiakkaalle arvoa, ilman että asiakas kokee ottavansa riskejä.
Vieraana toisen kodissa
Mieti, sinä asut omassa kodissasi. Kodissa joka on osa sinua. Kodissa mikä on osa sinun elämääsi. Välillä siellä vierailee ihmisiä. Joskus kutsut heidät. Joskus he saattavat tulla yllättäenkin. Joidenkin kodeissa enemmän ja useammin, joidenkin vähemmän ja harvemmin. Kaikilla kuitenkin käy vieraita. Ainakin jossain määrin. Ainakin toivottavasti. Mieti, millaisia vieraita sinun kotona käy? Miltä tuntuu jos vieraalla on kiire? Miltä tuntuu jos vierasta ei kiinnosta sinä? Miltä tuntuu jos vieras käyttäytyy kuin sinua ei olisi? Miltä tuntuu jos vieras kohtelee sinua kuin objektia? Kutsuisitko tälläiset vieraat uudestaan? Ehkä et. Mutta mitäpä jos nämä vieraat tulisivat uudestaan? Kutsumattakin. Joka päivä? Sinun omaan kotiin, kotiin jossa on sinun elämä ja arki.
Jotta palveluja voi kehittää ja muotoilla asiakaslähtöisesti, on pystyttävä asettumaan asiakkaan rooliin. Hyvän Elämän Valmentajat työskentelevät niin, että ovat haluttuja vieraita. Niitä, joiden kanssa syntyy aitoa vuorovaikutusta, uusia kokemuksia, elämyksiä, muistoja, aitoa ja onnellista elämää.
Kaikessa yksinkertaisuudessaan palveluketju on
asukkaan päivä. Se alkaa siitä, kun asukas herää ja avaa silmänsä ja
päättyy siihen, kun asukas sulkee silmänsä ja nukahtaa. Kaikki se, mitä
tapahtuu tässä välillä on merkityksellistä. Hoidon on oltava laadukasta,
tottakai. Mutta hyvään ja onnelliseen elämään se ei pelkästään riitä.
Se, että lääkkeet jaetaan oikein ja ajallaan on äärettömän tärkeää.
Mutta vähintään yhtä tärkeää on elämykset, tunteet, valinnan vapaus ja
itsemääräämisoikeus. Noin niinkuin esimerkiksi. Vanhuksillamme on oikeus
hyvään elämään. Resursseja vähennetään ja tuntuu, että aika ei riitä.
Se ei kuitenkaan ole minkäänlainen peruste hyvän ja onnellisen elämän
toteuttamattomuudelle. Se ei vaan voi olla. Elämykset, kokemukset ja
arjen ilot kuuluvat ihan kaikille.
Kokeilukulttuurille, ketterälle kehittämisella ja
pienelle panostukselle ja aidolle läsnäololle on tässä sijaa.
Digitalisaatio on apunamme. Ja ei, se ei vie työtämme. Koneet ovat
nimittäin aika huonoja tuntemaan, välittämään, hoivaamaan…
Digitalisaatio ja koneet mahdollistaa paljon ja muuttaa totuttuja
toimintatapojamme. Todennäköisesti parempaan. Muutos on kuitenkin raju,
nopea ja ehkä välillä jopa pelottava. Mutta ei meidän oikeasti auta kuin
hypätä mukaan ja olla ajan hermolla. Ollaan ihmisiä ihmisille. Aidosta.
Digitalisaatiota hyödyntäen.
Haaste on iso. Asia on tärkeä. Siksi tarvitsemme
kaikkien apua. Tehdään vanhuksien arjesta parempaa, yhdessä!
Foiben Kirkastajat ottivat haasteen vastaan. Ota
sinäkin! Haasteen löydät täältä:
Jaa se Twitterissä tai Instagramissa @tamoraoy
hashtagilla #hyvanelamanpaiva ja tehdään yhdessä aitoa ja onnellista
elämää vanhuksillle. He, jos jotkut sen ansaitsevat.
Saara Utti, Muutosmuotoilija ja palveluelämysten tuottaja
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti